Koiranäyttelyt ja suomenpystykorva - miksi, miten ja muita vinkkejä

16.04.2022

Sekä meidän omistajien, että Impin ensimmäiset koiranäyttelyt käytiin kesällä 2021. Päävastuu näyttelykoulutuksessa ja -käyttämisessä on ja tulee jatkossakin olemaan Jadella.

Koiranäyttelyiden kulkuun tutustuttiin etukäteen pääasiassa Suomen Kennelliiton, Suomen pystykorvajärjestön (SPJ) ja erinäisten blogitekstien avulla, jotka koin erittäin hyödyllisiksi. Erityisesti Suomen pystykorvajärjestön "Pystykorva"-lehdessä ja "Pennusta metsästyskoiraksi" -oppaassa on hyviä kirjoituksia niin näyttelyihin, metsästykseen kuin tavan arkiasioihin liittyen! Tähän kirjoitukseen en näe mielekkääksi liiemmin kirjoittaa yleistä informaatiota koiranäyttelyiden kuluista ja palkintotitteleistä, sillä aiheesta on kattavat ja paremmat tiedot edellämainituissa lähteissä, joten tutustuthan niihin ensin - tosin väistämättä näihin tekstissäni hieman palaan. Tämän kirjoituksen päätarkoituksena on kuitenkin keskittyä ennemminkin pieniin detaljeihin, jotka ainakin itseäni pohdituttivat vielä em. infopakettien luvun jälkeen.

Koska olemme hyvin tuoreet koiranäyttelyissäkävijät, en koe olevani erityisen kokenut neuvoja näyttelyasioissa, eivätkä antamani vinkit ole absoluuttisia totuuksia tai välttämättä sovi juuri Sinulle ja Sinun koirallesi. Olen kuitenkin erittäin tyytyväinen, mikäli tästä koosteestani on hyötyä jollekulle suomenpystykorvan tai muun rodun edustajan omaavalle, joka miettii koiransa viemistä näyttelyihin.

Hyödyllistä lisäluettavaa erityisesti;


Miksi viedä (metsästys)koira virallisiin koiranäyttelyihin?

Virallisten koiranäyttelyiden perimmäisenä tarkoituksena on koirien jalostus- ja kasvatustyön palveleminen. Koiranäyttelyissä ulkomuototuomari vertaa kutakin koiraa kyseisen rodun rotumääritelmään. Rotumääritelmä taas vaalii koirien alkuperäistä ulkomuoto- ja rakenneominaisuuksia, ja tätä kautta oleellisesti myös mm. rodun käyttötarkoitusta ja terveyttä, sekä estää rodun muuntumista liikaa joidenkin mieltymysten suuntaan. Esimerkiksi suomenpystykorvan rotumääritelmän mukainen rakenne vaikuttaa oleellisesti suomenpystykorvan tapaan ja kykyyn liikkua ja työskennellä metsässä.

Kannattaa myös muistaa, että metsästyskoirien virallisiin arvokisoihin osallistumiseen ja valio-titteleiden saavuttamiseen vaaditaan tietty näyttelytulos! Esimerkiksi LINT-KVA -tulokseen (linnunhaukkukäyttövalio) vaaditaan (tämän kirjoituksen julkaisupäivänä tarkastettuna) neljän LINT1-tuloksen lisäksi näyttelyistä vähintään laatumaininta "hyvä (H)" koiran täytettyä 15 kk. Näyttelyissä käyminen ja niihin harjoitteleminen ei myöskään vie mitään pois metsästykseltä tai koiran metsästysominaisuuksista. Ellei sitten toki innostu ja uhraa päiviä ja viikonloppuja metsästysaikanakin näyttelyille :)

Näiden lisäksi koiranäyttelyt ovat sosiaalinen tapahtuma, joka tarjoaa mahdollisuuden tutustua muihin samanhenkisiin koiranomistajiin, eri rotuihinkin. Suomenpystykorvien kehän ympärillä on oman kokemukseni mukaan ollut poikkeuksetta erittäin mukavaa ja helpostilähestyttävää porukkaa, joiden kanssa on ollut mukava vaihtaa edes muutamia sanoja. Metsästyskauden ulkopuolella näyttelyharjoitukset ja näyttelyissä käyminen tarjoavat mielestäni mukavaa yhteistä tekemistä koiran ja jopa koko perheen kesken. Näyttelyharjoittelu haastaa koiraa yhteistyöhön ja pitää mieltä virkeänä. Näyttelyissäkäyminen taas vie usein eri paikkakunnille, joissa ei muutoin ehkä olisi tullut käytyä.

SPJ:n jalostuspäivänäyttelyt 15.8.2021 sateisessa Kuopiossa, suomenpystykorvakehän laidalta.


Miten me harjoittelimme näyttelyihin?

Koronavuosien teeman mukaisesti syksyllä 2020 ja keväällä 2021 kaikki löytämämme näyttelyharjoitukset oli peruttu. Mikäli näitä lähistöllä järjestettiin, emme olleet näistä tuolloin tietoisia. Impin näyttelykoulutus tapahtuikin alkuun yksinomaan kotona kasvattajalta saatujen kirjallisten ohjeiden mukaisesti. Kotona harjoiteltiin paikallaan seisomista ja näyttelyhihnassa esittäjän vasemmalla sivulla kulkemista. Itse opetin yksinkertaiset käskyt "seiso" ja "paikka"/"odottaa" koiran ottaessa itse ryhdikkään seisoma-asennon ja "mennään" merkiksi sivulla ravaamisesta esittäjän vasemmalla puolella. Muutoin erityisiä käskyjä en ole käyttänyt, vaan pyrin ohjaamaan koiraa liikkeen suunnasta hellästi hihnan pienellä paineella. Olen pyrkinyt pitämään harjoitukset lyhyinä, jotta koira ei kyllästyisi koko hommaan ja jotta nameja ei tulisi tarjottua kohtuuttoman paljon.

Huhti-toukokuussa 2021 ensimmäiset löytämämme näyttelyharjoitukset alkoivat. Osallistuimme Lieksassa paikallisten järjestämille ulkonäyttelyharjoituksille ja lopulta myös Pohjois-Karjalan seurakoirat RY:n (POKS) järjestämälle "Näyttelyiden alkeet"-kurssille, jonne otettiin vain kourallinen koirakkoja. Em. kurssilla oli teoriaosuuden lisäksi neljä harjoituskertaa. Kokonaisuudessaan koin kurssin hyödylliseksi ja matalan kynnyksen harjoittelupaikaksi meille vasta-alkajille. Touko-heinäkuussa 2021 Impin kanssa käytiin paikallisen metsästysseuran näyttelyharjoituksissa Joensuussa ja edelleen muutamia kertoja myös Lieksassa em. viikoittain järjestettävissä näyttelyharjoituksissa. Elokuussa 2021 POKS järjesti "Näyttelykoiran motivointi" -kurssin, jolle myös osallistuimme. Nyttemmin keväällä 2022 pääsimme Joensuussa paikallisen järjestämään näyttelyharjoitteluporukkaan, mistä olen hyvin innoissani!

Näyttelyharjoituksissa Impiä on toteutettu erityisesti muiden koirien läsnäoloon ja yhteistyöhön muiden koirien läsnäolosta huolimatta. Lisäksi hyödyllisiä harjoiteltavia asioita ovat mm. hampaiden tarkastus, säkäkorkeuden mittaus ja kropan hipelöinti vieraiden ihmisten toimesta. Uroskoirilla myös kivekset tarkastetaan aina, joten uroksia on hyvä totuttaa myös tuohon. Myös kotimme vierailijoille ja erityisesti anopille lämmin kiitos kopelointiharjoituksista, joita harjoittelimme aina, kun mahdollista oli. Impiltä on aivan pennusta saakka pesty hampaat joka ilta, ja nykyään Impillä on itseasiassa käytössä ihmisten sähköhammasharja pehmeällä päällä. Hampaiden pesu on Impin illan lempparikohokohtia, joten meillä hampaiden käsittely on siis tuttua ja mieluisaa puuhaa, mutta silti on ollut tarpeen harjoitella tarkistusta myös vieraiden ihmisten toimesta. Ennen ensimmäisiä näyttelyitä Impiä totutettiin myös suureen kangashäkkiin niin, että Impi saisi näyttelypaikalla levättyä häkissä rauhassa. Impiä totutettiin jo pentuna isossa kangashäkissä oloon, joka ostettiin heti pennunhakumatkalla kotiin. Tuota käytettiin alkuun turvapaikkana uudessa kodissa ja omien töidemme alkaessa yksinolon aikana (kangashäkin ovi auki niin, että pääsee sisään ja ulos, jos haluaa). Sittemmin kangashäkkiä ei enää kotona ole käytetty, joten kaivoimme tuon hyvissä ajoin ennen ensimmäisiä näyttelyitä esiin. Tuolloin häkissä hengailu ei kuitenkaan kiinnostanut Impiä enää lainkaan, joten otimme häkin sänkymme viereen Impin tavanomaiselle nukkumapaikalle ja asettelimme Impin nukkumapedin häkkiin niin, että häkin kaikki ovet ja katto olivat auki. Impi ehti nukkua näin viikon ajan, eikä ensimmäisenä näyttelypäivänä häkkiinmenon kanssa ollut näyttelypaikalla ongelmia. Sittemmin olen huomannut, ettei Impi enää viihdy näyttelypaikallakaan häkissä lainkaan, kun näkee muita koiratovereita häkin ulkopuolella. Jatkossa pyrin harjoittelemaan tuonne rauhoittumista uudestaan niin, että Impi saisi rahoituttua näyttelypaikalla nykyistä paremmin.

Olemme päässet treenaamaan näyttelyitä varten sisähalleissa, mikä on eduksi etenkin, jos talvella/keväällä aikoo osallistua sisällä halleissa pidettäviin näyttelyihin - lienee koiralle kuitenkin täysin erilainen ympäristö, kuin ulkonäyttelyt kesäisin. Kaikenkaikkiaan välillä näyttelytreenit menevät paremmin ja välillä huonommin. Tästä ei kannata masentua ja säikähtää, vaan jatkaa harjoittelua sinnikkäästi, sillä harjoitusten myötä edistystä tulee varmasti tapahtumaan. Näyttelypäivänä on selkeästi eduksi, kun näyttelyjuttuja on etukäteen harjoiteltu ja näyttelyiden suurpiirteinen kulku on etukäteen selvillä.


Mihin näyttelyyn ilmoittaisin koirani? Mihin luokkaan koira kuuluu ilmoittaa? Koiranäyttelyihin ulkomaille?

Virallisia koiranäyttelyitä on erilaisia ja -kokoisia; mm. ryhmänäyttelyitä, erikoisnäyttelyitä, kaikkien rotujen näyttelyitä, kansainvälisiä näyttelyitä, niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Kennelliiton sivuilta löytyy mm. lista "tärkeimmistä ulkomaisista koiranäyttelyistä". Kotimaiset tulevat koiranäyttelyt löytää Kennelliiton tapahtumakalenterista. Kannattaa huomioida, että näyttelyihin ilmoittautuminen sulkeutuu usein noin 3-4 vk:koa ennen näyttelyä, joten näyttelykäynnit kannattaa suunnitella hyvissä ajoin etukäteen. Yleensä myös ilmoittautumismaksut kallistuvat asteittain ilmoittautumisajan päättymistä kohden.

Itse olen aloittelijana ilmoittanut koirani vain kotimaassa oleviin näyttelyihin, jotka sopivat omiin aikatauluihini, sen kummemmin miettimättä näyttelyn kokoa (pieni ryhmänäyttely vs. suurempi kansainvälinen näyttely). Ajattelisin, että jos koira todella on näyttelyissä tavoiteltavan sertifikaatin arvoinen (=SA), on se sitä niin pienemmissä kuin suuremmissakin näyttelyissä. Toki lopulta vain se yksi rodun kummankin sukupuolen edustajasta lopulta sen sertifikaatin (SERT) yksittäisessä näyttelyssä saa. Todennäköisyys SERT:in saamiselle tietenkin kasvaa, mitä vähemmän koiria siitä on "kilpailemassa". Suomenpystykorvia on luonnollisesti Pohjois- ja Itä-Suomen näyttelyissä enemmän, kuin esim. Etelä-Suomen näyttelyissä. Suomen muotovalion arvoon (käyttötuloksen lisäksi) vaadittavat kolme sertifikaattia tulee saada kolmelta eri tuomarilta, ja vähintään yksi näistä sen jälkeen, kun koira on täyttänyt 2 vuotta.

Koiranäyttelyyn koira ilmoitetaan johonkin luokkaan; pentuluokkaan, juonioriluokkaan, nuorten luokkaan, avoimeen luokkaan, käyttöluokkaan, valioluokkaan tai veteraaniluokkaan. Koira ilmoitetaan näistä vain yhteen, ja näiden luokkien tarkemmat kriteerit löytyvät mm. Kennelliiton sivuilta. Lisäksi on olemassa mm. kasvattajaluokka, josta myöskin löytyy lisätietoa esim. Kennelliiton sivuilta ja tietysti myös kasvattajalta. Itse tarkistin ilmoittautumisen yhteydessä, mihin luokkaan Impi oli kulloinkin (näyttelypäivän ikäisenä) oikeutettu osallistumaan. Lähinnä vain juniori- ja nuortenluokka -aikana meillä tuli päällekkäisyyttä ja valinnanvaraa em. luokkien välillä, mutta ilmoitin Impin aina nuorten luokkaan. Nykyisin on tullut käyttöön myös juoniorimuotovalion arvo, joten mikäli sen tavoittelu kiinnostaa, kannattaa siitä ja sen vaatimuksista ottaa enemmän selvää - tällaista titteliä ei meidän juniori-ikäaikana jaettu.

Mikäli näyttelyinnostuksemme jatkuu, olisi joskus hauska käydä koiranäyttelyissä myös ulkomailla. Tällöin tavoitteena tulisi varmasti olemaan CACIB, eli ns. kansainvälinen sertifikaatti, mikäli Impillä näyttäisi siihen edellytyksiä olevan, jolloin koira tavoittelisi kansainvälisen muotovalion arvoa. Toistaiseksi ulkomailla saakka käymiseen ei vapaa-aika riitä, joten keskitymme kotimaassa seikkailuun. Olen kuitenkin lueskellut mielenkiinnolla muiden kirjoituksia ulkomailla järjestettävistä koiranäyttelyistä, niihin ilmoittautumisesta ja matkustamisesta sekä tietenkin itse kokemuksesta. On myös hyvä ottaa huomioon, että ainakin tällähetkellä kansainvälisten muotovalionarvojen vaatimusten suhteen on koronan vuoksi käytössä poikkeusmenettelyt, jotka ovat ainakin tällähetkellä voimassa toistaiseksi - ajantasaisin tieto aiheesta löytyy Kennelliiton sivuilta.


Rokotukset

Muista tarkistaa vaadittavat rokotukset ja niiden voimassaolo koirallasi riittävän ajoissa ennen näyttelyä, jolloin mahdollisesti puuttuvat rokotukset ehditään vielä laittaa kuntoon. Me aiomme tavanomaisten rokotusten lisäksi rokottaa Impin vuosittain kennelyskää vastaan erityisesti, jos jatkamme näyttelyharjoituksissa ja näyttelyissä käymistä, joissa koirakontakteja tulee tavanomaista enemmän.


Valmistautuminen juuri ennen näyttelyitä

Näyttelyiden aikataulukirjeet ja oman koiran näyttelynumero saapuvat yleensä noin viikkoa ennen näyttelyitä joko sähköpostitse tai postitse riippuen siitä, miten olet ilmoittautumisvaiheessa halunnut nämä toimitettavaksi. Näyttelynumero kannattaa tulostaa ja päällystää esim. kontaktimuovilla riittävän ajoissa, jottei tuo unohdu ja jotta mahdollinen ulkonäyttelyiden sadekeli ei vesitä numerolappua. Kun näyttelyn aikataulu on tiedossa, suosittelen myös oman aikataulun suunnittelua näyttelypäivälle tarpeeksi ajoissa, jotta näyttelypäivä sujuu mahdollisimman sujuvasti ja stressittömästi.

Impin olen pessyt näyttelyitä varten vain, jos Impi on ollut likainen. Suomenpystykorvilla tämä taidetaan kuitenkin suosittaa tehtäväksi tarpeeksi ajoissa, lukemieni vinkkien perusteella noin viikkoa ennen näyttelyitä. Itse käytin pesuaineena alkuun Animologyn "Puppy love" -tuotetta, kunnes hiljattain siirryimme Bio-Groomin "Extra-body" -tuotteeseen. Koska Impin turkki pysyy suomenpystykorvamaiseen tapaan hyvin siistinä ja Impiä pestään käytännössä vain hyvin harvoin, ei erityistä kokemusta eri pesuaineista ole juuri kerennyt muodostua. 

Ennen näyttelyitä itselläni on tapana harjata irtokarvat pois. Koska suomenpystykorva ei ole trimmattava rotu, turkista ei korkeintaan pesua ja harjausta lukuunottamatta tarvitse murehtia. Itselläni on kuitenkin ympäri vuoden tapana siistiä tassunpohjien anturoiden välistä kasvavat ylipitkät karvat, sillä sisätiloissa nämä tuntuvat lisäävän liukastelua. Kynnet kannattaa leikata kuntoon. 

Joskus olen kuullut joidenkin käyttävän koiriaan hierojalla ennen näyttelyitä liikkeiden parantamiseksi; rehellisesti sanoen yritin tätä itsekin, mutta hierojien ajat menivät jo niin kauas tulevaisuuteen, etten saanut aikaa varattua, joten meillä ei vielä ole tästä kokemusta.


Mitä mukaan näyttelyihin?

Oma muistilistani;

  • Tärkeät paperit - joita meiltä ei ainakaan vielä ole koskaan kysytty. Oltava kuitenkin ehdottomasti mukana.

                  - Rekisteritodistus

                  - Rokotustodistus

  • Näyttelynumero
  • Näyttelynumeron pidike
  • Normaali panta + lyhyehkö hihna - Flexi on mielestäni näyttelypaikalla ongelmallinen; koiria on paljon ja tilaa on rajoitetusti. Oma koira on parempi pitää välittömässä läheisyydessä niin oman koiran, kuin muiden koirien rauhan vuoksi. Itse koen Impin häiriintyvän, mikäli toinen koira flexissä pääsee hyökkimään liian lähelle. Itse vaihdan normaalin pannan näyttelypantaan ja -hihnaan vasta juuri ennen omaa vuoroamme.
  • Näyttelyhihna - jota me pidämme vain näyttelyharjoituksissa ja näyttelyissä, ei muulloin. Hihnassa tulee käyttäytyä siivosti, kuten on harjoiteltu. Meillä on käytössä nahkainen kokokiristävä hihna. Mikäli olet epävarma, minkälainen hihna koirallesi olisi sopivin, auttavat kasvattaja ja/tai näyttelyharjoitusten pitäjät asiassa varmasti.
  • (Super)herkkuja - Impi saattaa syttyä liikaa liian himoittavista herkuista, joten meillä yleensä tavanomaiset herkut riittävät. Otan kuitenkin molempia mukaan näyttelypaikalle ja ehkä pussukkaankin, jotta voin tarvittaessa vaihdella herkkuja Impin mielialan mukaan.
  • (Super)herkkujen säilytyspussukka - jotta näyttelykehässä oleminen olisi sujuvampaa. Itselläni on klipsillä housuntaskuun kiinnitettävä pieni, melko huomaamaton musta pussukka. Viileämmillä säillä ulkonäyttelyissä myös takintaskut kelpaavat tähän mielestäni aivan hyvin.
  • Karsta/harja/kampa/vastaavat
  • Kakkapusseja
  • Kangashäkki
  • Kangashäkin auringonsuojapeite - kuumalla ja aurinkoisella säällä. Ulkokoiranäyttelyt ovat usein aukealla paikalla, jossa ei välttämättä ole mahdollisuutta lähes minkäänlaiseen varjoon.
  • Kangashäkin sateensuoja - meillä viehättävä tummanvihreä perus-pressu tai jopa jätesäkkiviritelmä. Fashion ei ole meidän passion.
  • Viilentävä patja - kuumalla ja aurinkoisella säällä.
  • Tuuletin - oikein kuumalla ja aurinkoisella säällä. Meillä on Findogsin sivuilta ostettu Brava-tuuletin, joka on päässyt tositoimiin muutaman kerran. En osaa sanoa, onko koira tätä erityisesti arvostanut, mutta ei tästä haittaakaan ole ollut.
  • Tuulettimen laturi - mikäli useamman päivän reissu pidemmältä kotoa.
  • Vesikuppi
  • Vesipullo x 2-3 - koiralle, itselle, yksi varapullo.
  • Lelu - seuraksi kangashäkkiin.
  • Talouspaperirulla - kuivaukseen/pyyhkimiseen.
  • Pyyhe - kuivaukseen/pyyhkimiseen.
  • Hellät kosteuspyyhkeet - pikapesuun.
  • Sakset - mm. herkkujen leikkely sopivan kokoisiksi.
  • Omistajalle;

                  - Retkituoli

                  - Sateenvarjo - hyödyllinen niin sateella, kuin auringonpaahteessa.

                  - Käteistä rahaa  - saatetaan tarvita mm. pysäköintimaksuihin.

                  - Eväät

                  - Aurinkorasva

                 - Särkylääke - itselläni erityisesti ensimmäisissä näyttelyissä iski stressipäänsärky. 


Pidemmälle matkalle mukaan toki myös koiran ja ihmisten omat henkilökohtaiset tavarat. Näyttelypaikalla näkee toki myös mm. näyttelytelttoja, näyttelyrattaita (joissa koiria saa kuljetettua), trimmaustarvikkeita sun muuta ihmeellistä. Näitä en Impin kohdalla ole kokenut tarpeellisiksi, mutta kieltämättä näyttelyteltta on mukava niin hyvin aurinkoisina, sateisina, kuin pitkinäkin näyttelypäivinä - olemme käyneet loisimassa anopin Bichon friséiden kasvattajan teltan suojassa.

Ja tärkeää; pakkaa näyttelytavarasi niin, että pärjäät niiden kanssa erityisesti, jos olet matkalla koiranäyttelyihin yksin koirasi kanssa! Korona-aikana ulkonäyttelyihin pääsi koiran kanssa vain yksi ihminen, sillä yleisöä ei alueelle otettu. Itselläni on pehmeä, vettäpitävä matkakassi jossa on kantohihnat niin, että sen saa repuksi selkään. Tuo vapauttaa kätevästi kädet huolehtimaan kangashäkin kannosta ja koirasta. Retkituolin virittelin kangashäkin sisään. Tarvittaessa olen tehnyt niin, että olen ensimmäiseksi vienyt suurimman osan tavaroista valmiiksi näyttelykehän lähelle, ja hakenut koiran ja loput tavarat perästä. On kuitenkin huomioitava, että kuumana kesäpäivänä koiraa ei saa jättää nopeasti kuumuvaan autoon!

Näyttelytarvikkeitamme olemme ostaneet peruseläinkaupoista, joistakin perustavarataloista (viilennyspatjat) ja FinDogsin sivuilta.

Näyttelynumerolapun pidike, karsta, kiristävä nahkainen näyttelyhihna ja klipsillä kiinnitettävä herkkupussukka.


Mistä tietää, mihin kellonaikaan oman koiran kehä alkaa ilmoitettuna näyttelypäivänä?

Näyttelypäivän aikataulut ja oman koiran näyttelynumero julkaistaan yleensä noin viikkoa ennen näyttelypäivää. Joillekin roduille ilmoitetaan täsmällinen rodun arvostelun aloitusaika (esim. 9.00), ja joillekin ei. Mikäli täsmällinen aika on ilmoitettu, näyttelytuomari ei voi aloittaa kyseisen rodun arvosteluja ennen tuota ilmoitettua kellonaikaa. Mikäli aikaa ei ole annettu, on koiran esittäjän arvioitava oman rotunsa suurpiirteinen arvostelun aloittamisaika ko. rotua ennen olevien rotujen ilmoitetuista aloittamisajoista ja ilmoitetusta tuomarin arvostelutahdista (yleensä noin 15-20 koiraa tunnissa) - jolloin on parempi pelata varmanpäälle ja olla tarpeeksi ajoissa paikalla. Mikäli rodulle ei ole ilmoitettu arvostelun alkamisaikaa, tuomari aloittaa sen yleensä heti edellisen rodun arvostelun loputtua. Kehästä myöhästynyt koira voi saada ainoastaan laatuarvostelun.

Otathan huomioon, että vaikka rodun arvioimisen aloitusajankohdalle olisikin annettu jokin tietty kellonaika, tuomari voi vallan hyvin olla aikataulusta myöhässä. Tällöin on vain odotettava kärsivällisesti, ja näyttelypäivä voi venyä yllättävänkin paljon.


Keitä ovat muut saman rodun edustajat kehässä, ja monentena olemme arvosteluvuorossa?

Näyttelyiden aikataulukirjeessä (tulee noin viikkoa ennen näyttelyä) on ilmoitettuna jokaisen rodun edustajien määrä ko. näyttelyssä - joskus myös pentujen, narttujen ja urosten määrä on erikseen ilmoitettuna. Koiranäyttelyiden ohjelma on ostettavissa näyttelypaikalta näyttelypäivän aamuna tai joissain tapauksissa myös sähköisesti (Showlink-mobiilisovelluksen kautta), myöskin vasta näyttelypäivän aamuna. Ohjelmassa on ilmoitettu kaikkien osallistuvien koirien viralliset nimet omistajineen, eikä osallistuvien koirien tietoja ole mahdollista saada tätä aiemmin, ellei toki satu tietämään, että jokin tietty koira on osallistumassa ko. näyttelyyn.

Showlinkin kautta välitetyssä aikataulukirjeessä (tulee noin viikkao ennen näyttelyä) on yleensä ilmoitettuna, kuinka monentena oma koira on kyseisen tuomarin arvosteluvuorossa (kaikista roduista). Jonkinverran sivistynyttä etukäteisarviota oman rodun narttujen/urosten määrästä voi siis arvuutella etukäteen tiedossa olevasta tuomarin arvosteltavien koirien määrästä (=koko kehän koirien lukumäärä), ilmoitetusta oman rodun osallistujamäärästä ja ilmoitetusta oman koiran vuorosta, sillä arvostelujärjestys on aina pennut -> urokset -> nartut ja lisäksi näiden sisällä käsittääkseni virallisten nimien aakkosjärjestyksessä. Näin voi ainakin karkeasti arvuutella samaa sukupuolta olevien koirien määrää (ellei sitä ole erikseen ilmoitettu) ja oman koiran arvosteluvuoroa. Tämän edellämainitun kikan olen todennut toimivaksi siis ainakin Showlinkin avulla järjestetyissä näyttelyissä.


Mitä viimehetken valmisteluja teemme, ja mitä näyttelypäivänä ja -paikalla tulisi huomioida?

Jotkut suosittavat näyttelypäivänä aamuruoan pois jättämistä - itse olen todennut, että Impille on parempi antaa hieman ruokaa. Tällätavoin koira ei ole täysin kylläinen ja on paremmin motivoitavissa näyttelykehässä herkuilla. Impille aamuruoatta oleminen ei sovi, sillä muutoin neiti on näyttelypaikalla aivan liian syttyvä herkuille, ja saattaa komentaa antamaan nameja nälkäänsä.

Näyttelypaikalle kannattaa saapua hyvissä ajoin, ja usein näyttelyiden aikataulukirjeessä on ohjeistuksena saapua viimeistään noin tuntia ennen arvioitua arvostelun aloittamisajankohtaa. Hyvissä ajoin paikalle saavuttua ehtii rauhassa löytää parkkipaikan ja oman näyttelykehän, etsiä kehän laidalta sopivan odottelupaikan ja ihmetellä näyttelypaikan menoa. Näin sekä esittäjällä että koiralla on aikaa hengähtää ja antaa alkujännityksen tasaantua. Oma "leiri" kannattaa pystyttää melko lähelle näyttelykehää, kuitenkin kehän pyöritystä häiritsemättä - muista riittävä hajurako. Mahdolliset tarjoutuvat auringon- ja sateensuojat kannattaa hyödyntää. Itselläni on myös tapana hetken aikaa tarkkailla oman kehämme tuomaria - erityisesti siis sitä, mitä tuomari haluaa kehässä tehtävän. Kiinnitän huomiota siihen, missä välissä seisottaa ja tarkistaa hampaat, missä välissä arvioi koiran liikkeitä ja kuinka haluaa koiraa liikutettavan; ympyrää, edestakaisin, kolmiota, jne. Lisäksi kehän laidalla muiden koirien esittämistä seuraamalla voi itsekin oppia jotakin uutta :)

Ennen näyttelykehää käytän Impin vielä hyvissä ajoin hieman pidemmällä kävelyllä niin, että Impi saa vielä tarvittaessa käytyä tarpeillaan. Joillakin on tapana "avata liikkeitä" hieman koiraa juoksuttamalla, mikä saattaa olla ihan paikallaan. Juuri ennen näyttelykehää harjaan Impin tarvittaessa viimeisen kerran; tähän kuuluu irtokarvojen poissukiminen, sekä pöksyjen ja hännän harjaus tuuheaksi - välillä suin nämä kevyesti vastakarvaan. Tarvittaessa sipaisen kosteuspyyhkeellä/pyyhkeellä liat pois - kuten mahdolliset kurat ja juoksujen aikana alapään, jottei neidin oma pesutarve iske kesken kehän. Viimeistään näiden jälkeen vaihdan tavan hihnan ja pannan näyttelyhihnaan.

Nyt kevään 2022 ensimmäisissä näyttelyissä olemme huomanneet, että itseasiassa liian ajoissa näyttelypaikalle saapuminen on stressannut Impiä. Nyt tuntuu jopa siltä, että viimetinkaan saapuminen voisi olla Impille parempi vaihtoehto, eikä neiti ehtisi näyttelypaikalla liiaksi turhautua tylsyyteen. Tähän toki rauhoittumisen harjoittelu voisi tuoda helpotusta.


Oulun KV- ja NORD-näyttelyt 7/2021 Äimäraution raviradalla. Suomenpystykorvien kehä sijaitsi raviradan hiekalla, hevosaitausten vieressä, ilman minkäänlaista varjoa. Lämpöasteita oli enimmillään 32°C, joten koiran viilennyksestä tuli huolehtia tehokkaasti.


Miten näyttelykehässä toimitaan ja miten suomenpystykorva esitetään?

Itse pyrin olemaan näyttelyissä rennolla ja positiivisella asenteella. En enää näyttelypaikalla murehdi koiran näyttely- tai kehäkäyttäytymistä, sillä tiedän harjoitelleemme (kyseisessä elämäntilanteessa) parhaamme mukaan ja luotan koiran ja minun väliseen yhteistyöhön. Suomenpystykorvien kohdalla kuulee usein sanottavan, että haukkuisuus ja eloisuus kuuluu rotuun, eikä tällaisesta näyttelykehässä sakoteta. Nuoret koirat ovat myös luonnollisestikin lapsenmielisiä, jonka tuomari varmasti ottaa huomioon arvostelussaan - nuorempien ei odotetakaan käyttäytyvän, kuten aikuiset. Muista näyttelykehässä kiinnittää koko huomiosi koiraasi; tuomarin arvostelun saat luettua myöhemmin kirjallisena, joten siihen ei tässävaiheessa kannata liiaksi keskittyä. Kehässä omalle koiralle saa puhua. Omalla arvosteluvuorolla ei kannata kiirehtiä, vaan tehdä tuomarin pyytämät liikkeet rauhallisesti hyvässä yhteistyössä koirasi kanssa.

Näyttelyissä ulkomuototuomari antaa koiralle kirjallisen arvostelun ja laatuarvostelun. Kirjallisen arvostelun tuomari sanelee ääneen koiraa arvioidessaan, ja kehäsihteeri kirjaa tuomarin saneleman arvostelun lomakkeelle, jonka voi siis hakea itselleen viimeistään oman kehän päättymisen jälkeen kehätoimitsijalta/-sihteeriltä. Kirjallisen arvostelun jälkeen tuomari antaa koiralle laatuarvossanaksi joko maininnan erinomainen (ERI), erittäin hyvä (EH), hyvä (H), tyydyttävä (T) tai hylätty (HYL). Mikäli koiraa ei voida arvostella, koiralle annetaan laatumaininta EVA. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, jos koira ei anna tarkistaa hampaitaan.

Suomenpystykorvien arvostelun alkaessa ensin arvostellaan pennut, jonka jälkeen urokset, joidenka jälkeen nartut. Ensin kehätoimitsija kutsuu (vuorollaan pentujen/urosten/narttujen) samaan luokkaan ilmoitetut koirat (esim. urokset, junioriluokka) näyttelynumerojärjestyksessä yhtä aikaa näyttelykehään, jonne käydään kehätoimitsijan/tuomarin osoittamaan kohtaan peräkkäin numerojärjestyksessä. Tuomari saattaa jo tällöin arvioida koiria, joten koira kannattaa asettaa seisomaan ryhdikkäästi paikoilleen (kts. alempaa vinkit seisotukseen). Tämän jälkeen tuomari pyytää juoksuttamaan koiria kehässä ympyrää, yleensä kierroksen tai pari. Olen lukenut kokemuksia siitä, kuinka ikävää on, jos toiset koirat kulkevat kehässä liian lähellä, joten ota toisten henkilökohtainen tila mahdollisuuksien mukaan huomioon, vaikka kehät saattavatkin olla pieniä. Kuulemani mukaan edellämenevän koirakon voi tarvittaessa ohittaa ulkokautta, mikäli nämä tulevat kehässä juostessa perä edellä vastaan, eikä vauhdin hidastaminen ole riittävä vastatoimenpide - tätä en tosin ole koskaan itse joutunut tekemään. Kun tuomari on tyytyväinen näkemäänsä, tuomari pysäyttää juoksun ja aloittaa yksilöarvostelut numerojärjestyksessä, jonka aikana muut ei-arvosteluvuorossa olevat koirakot siirtyvät kehän ulkopuolelle odottamaan omaa vuoroaan. Kehätoimitsija kutsuu jokaisen vuorollaan omalla näyttelynumerollaan kehään arvosteltavaksi. Kun oma vuoro kuulutetaan, siirrytään kehän rajojen ulkopuolelta kehän sisään tuomarin eteen ja toimitaan tuomarin ohjeiden mukaan. Mikäli esittäjälle jää epäselväksi kuinka toimia, tuomari ja kehätoimitsija kyllä auttavat.

Itselläni on tapana näyttelykehään saapuessamme tai viimeistään oman koirani arvosteluvuoron alkaessa tervehtiä näyttelytuomaria, mutta muuten en puhu tuomarille, ellei tuomari kysy jotain. Minulta tuomari on joka kerta kysynyt ennen arvostelun aloittamista koiran ikää.

Suomenpystykorva, kuten muutkin koirarodut, esitetään sekä paikoillaan seisoen että liikkeessä. Arvostelun alkaessa kehään tullessa koiraa ei kannata viedä liian lähelle tuomaria, vaan jäädä suosiolla muutaman metrin päähän - tällöin tuomari näkee koiran yhdellä silmäyksellä helposti kokonaisuudessaan. Liian lähelle tuotua koiraa on hankalampi arvioida. Suomenpystykorvan olisi suotavaa ottaa itse ryhdikäs seisoma-asento, mutta myös koiran asettelu on tarvittaessa mahdollista. Mikäli koiran seisoma-asento ei mielestäsi ole hyvä, koiraa voi liikuttaa esim. pienen ympyrän verran uuden, ryhdikkäämmän seisoma-asennon ottamiseksi, tai ottaa muutaman askeleen eteenpäin, mikäli edessä tilaa riittää. Seisoma-alustan mahdollinen epätasaisuus on hyvä ottaa huomioon, jottei niinkään ilmeinen syy vaikuta arvostelussa vaikutelmaan koiran rakenteesta - pyri seisottamaan koira tasaiselle alustalle, älä ala- tai ylämäkeen. Paikoillaan seisoessa suomenpystykorva kannattaa esittää tuomarille se kylki tuomariin päin, jolle häntä kääntyy luonnollisemmin reidelle, ellei tuomari toisin pyydä. Itselläni on näyttelykehässä tuomarin arvostelun aikana tapana asetella häntä paremmin reidelle, mikäli se on kehään mentäessä ehtinyt jo mennä selänpäälle kippuralle. Hännän asettelu on parempi tehdä koiran selkäpuolelta sormilla "sukimalla/harjaamalla" alaspäin reidelle sille puolelle, jolle se paremmin asettuu. Mikäli häntää yrittää asetella mahan alta alaspäin vetäen, selkä helposti kipristyy ja koira jää epäryhdikkääksi. Koska paikoillaan seistessä tuomari arvioi koiran rakennetta, myös koiran katseen olisi edullista olla eteenpäin ja koiralle kohtalaisen neutraaliin korkeuteen suunnattuna, jottei selkä pyöristy. Mikäli siis pidät koiran paikoillaan palkkanameilla, älä suuntaa niitä korkealle koiran pään yläpuolelle, vaan pidä kätesi mahdollisimman matalalla ja kaukana koiran kuonosta. Pyri palkitsemaan koiraa nameilla silloin, kun tuomarin katse on muualla.

Tuomarin arvostellessa koiraa tuomari tulee katsomaan koiran hampaat, tunnustelemaan koiraa ja tarvittaessa myös mittaamaan koiran säkäkorkeuden. Kuten aiemmin todettu, uroksilla myös kivekset tarkistetaan. Koiran esittäjä voi arvostelun ajan joko seistä koiran vierellä tai kyykistyä koiran tasolle. Itselläni on tapana kyykistyä/polvistua koiran tasolle, sillä koen Impin olevan tällöin paremmin suostuvainen kopelointiin. Kerran tuomari on pyytänyt minua itse näyttämään koiran hampaat, kun Impi vastusteli tarkastusta tuomarin mielestä liikaa - tämä on parempi vaihtoehto kuin EVA (=ei voida arvostella) hampaiden näyttämättömyyden vuoksi, mikäli se vain tuomarille sopii.

Liikkeessä suomenpystykorva esitetään ravissa. Mikäli koira laukkaa, tulee laukka saada vaihdetuksi takaisin raviin mm. vauhtia säätelemällä. Kiinnitä huomiota myös mahdolliseen peitsaamiseen ja muuta tällöinkin liikkeen nopeutta niin, että peitsaaminen jää pois, mikäli peitsaamisen syy kiikastaa juurikin vain liikkeen väärästä nopeudesta (tai siis meillä ainakin hitaudesta - Impi saattaa välillä peitsata jos vauhti on liian hidas ilman, että koirassa on havaittavissa mitään muuta peitsaamista selittävää ongelmaa). Ravatessa koiran olisi suotavaa pitää katse kohdistettuna eteenpäin menosuuntaan, eikä niinkään tapittaa ylöspäin esittäjäänsä silmiin - tällöin koiran liikkeitä ei saada parhaalla mahdollisella tavalla esiin ja mm. koiran selkä pääsee pyöristymään.

Oman yksilöarvostelun loputtua voi poistua kehän laidalle, kunnes kehätoimitsija kutsuu mahdollisesti takaisin kehään kilpailuluokkaa varten, jossa tuomari laittaa ko. luokan koirat paremmuusjärjestykseen ja voi palkita yhden tai useamman laatumaininnan ERI-saaneen koiran SA-maininnalla (=sertifikaatin arvoinen). Mikäli koirasi saa SA:n, tulee sinun tämänkin jälkeen vielä jäädä näyttelypaikalle paras uros (=PU)/paras narttu (=PN) -kehiä varten. PU-/PN-kehiin osallistuvat siis kaikki ne ko. rodun koirat, jotka ovat saaneet tuomarilta SA:n. PU-kehä alkaa sen jälkeen, kun kaikki urokset on arvosteltu (jos vähintään yksi uros saa SA:n). PN-kehä alkaa sen jälkeen, kun kaikki nartut on arvosteltu (jos vähintään yksi narttu saa SA:n). PU- ja PN-kehän voittajat palkitaan sertifikaatilla (SERT) ja mikäli kyseessä on kansainvälinen- tai NORD-näyttely, mahdollisesti myös kansainvälisellä sertifikaatilla (CACIB) tai NORD-sertifikaatilla (NORD-SERT). Kun PN-kehä on ohi, paras uros ja paras narttu palaavat vielä kerran kehään, jossa tuomari valitsee näistä kahdesta rotunsa parhaan (=ROP) ja vastakkaisen sukupuolen parhaan (=VSP). Joissakin näyttelyissä järjestetään vielä näiden jälkeen ryhmäkilpailut ja BIS (best in show) -kilpailu. Ryhmäkilpailuihin osallistuvat kunkin FCI-ryhmän (meidän, eli suomenpystykorvien, tapauksessa FCI 5-ryhmän) rotunsa parhaat (=ROP:t). Ryhmäkilpailun voittaja jatkaa BIS-kehään, johon osallistuu jokaisen ryhmän (FCI-ryhmät 1-10) paras koira (=RYP-1 -tuloksen saaneet), eli korkeintaan 10 koiraa. Näistä paras saa tittelin BIS-1, ja on näyttelyn paras koira.

Onnittele näyttelyvoittajia! Jos on mahdollista, oma esittäminen kannattaa kuvata videolle, jolloin omaa kehätoimintaa voi vielä analysoida jälkeenpäin ja tehdä viilauksia seuraavia näyttelyitä ajatellen.


Miten suhtautua näyttelytulokseen? Vaikuttaako koiran kesäkarva, kesäkilot, hammaspuutokset, jne arvosteluun?

Näyttelyissä saatu arvostelu kertoo kyseisen tuomarin mielipiteen koirasta rodun rotumääritelmään verrattuna kyseisenä päivänä. Oli saamanne arvostelu mikä tahansa, kiitä koiraasi jännittävästä päivästä ja yhteistyöstä.

Itse olen kokenut mielenkiintoiseksi käydä useammissa koiranäyttelyissä useammalla eri tuomarilla kuulemassa heidän arvioitaan koirastani. Eri tuomarien antamat arvostelut ja laatumaininnat kertovat huomattavasti enemmän, kuin yhden tuomarin yhtenä päivänä antama arvostelu. En ole toistaiseksi joutunut juurikaan pohtimaan, viedäkö Impiä johonkin ilmoittamaani näyttelyyn vai ei, sillä Impi on mielestäni ollut esitettävässä kunnossa jokaisella kerralla. Emme alkuun tunnistaneet tuomarien huomioita Impin "massavuudesta" (=ylipainosta?), mutta tuo ei joka tapauksessa saanut minua jättäytymään pois näyttelyistä - ajattelin saavamme ainakin kokemusta, vaikka arvosteluihin massavuus saattaisikin vaikuttaa. Myös mm. Impin turkki on tähän mennessä joka kerralla mielestäni ollut vähintään kohtuullisessa kunnossa vuodenaikoihin nähden. Vain ensimmäisten näyttelyiden kohdalla, Impin ensimmäisten kunnon juoksujen alettua edellisenä päivänä mietin, voiko koiraa viedä juoksujen takia kehään ja mitähän siitä mahtaisi tulla. Soittelin tuolloin kasvattajalle ja kasvattajan tukemana ja rohkaisemana uskaltauduin viemään Impin kehään, ja silläkertaa kaikki meni ihan hyvin - ehkä piti tosin häntäänsä tavanomaista korkeammalla, jolloin hännästä tuli lyhyempi vaikutelma - olin tulokseen kuitenkin erittäin tyytyväinen.

Mietin väistämättä ainakin itse, vaikuttavatko koiran kesäturkki, kesäkilot, hännän mustat karvat ja hammaspuutokset (joita Impillä(kin) on) arvosteluun. Koen kuitenkin, että mikäli näillä vaikutusta arvostelutulokseen on, se on minulle ok - näyttelythän palvelevat nimenomaan jalostustarkoitusta. Mikäli omistamani koira ei olisi ulkomuotonsa puitteissa kelvollinen jalostukseen tai sillä olisi ominaisuuksia/puutoksia, jotka olisi hyvä ottaa jalostuksessa huomioon, on tieto minusta tärkeää. Toki koiraa ei tietentahtoen kannata viedä näyttelyihin esim. silloin, jos koiralta on tietoisesti ajeltu karvoja (leikkaukset, ultraukset, tms) tai koira on poikkeuksellisesti tavattoman huonossa karvassa - eihän tuomari voi tietää, onko koiran turkki aina yhtä huono (=ominaisuus), vai onko kyseessä ohimenevä tilanne (esim. juoksujen jälkeen). En aio ottaa saamiamme arvosteluja henkilökohtaisesti, enkä kisata "paremmista" sijoituksista hampaat irvessä, vaan näyttelyharrastuksen on tarkoitus olla meille mukavaa yhteispuuhaa metsästysajan ulkopuolella. Toistaiseksi tavoitteena olisi kuitenkin saada Impille kasaan Suomen muotovalion arvoon (käyttötuloksen lisäksi) vaadittavat kolme SERT:iä, sillä siihen Impillä vaikuttaisi edellytykset olevan.

Toisinsanoen en siis todellakaan osaa sanoa, minkäverran mikäkin vaikuttaa näyttelytulokseen, ja asia riippuu loppujenlopuksi täysin tuomarin mieltymyksistä. Koska olen utelias ja koiranäyttelyistä innostunut sielu, olen liittynyt Facebookissa mm. "Koiranäyttelyt" ja "Näyttelytuomari Pulina"-ryhmiin. Jälkimmäisempään ryhmään liityin lähinnä juurikin siksi, että saisin käsitystä, mitkä koiran ominaisuudet kelläkin tuomarilla vaikuttaisivat arvosteluun. Tästäkään huolimatta, kuten edellä pohdittu, en ole tarkoituksellisesti vältellyt ketään tuomaria, vaan olemme menneet niihin näyttelyihin, joihin menon oman elämämme aikataulut mahdollistavat.

Nala ja Impi 7/2021 Oulun KV- ja NORD-näyttelyissä. Tytöt aloittivat juoksut päivän erolla juuri ennen näyttelyitä. Hotellihuoneessa aikaa vietettiin siis tiimipöksyissä.


Muuta huomioitavaa

Koiranäyttelyiden tarkempiin sääntöihin tulee tutustua hyvissä ajoin Kennelliiton aineistosta. Mainittakoot muunmuassa, että sairas koira ei tietenkään saa osallistua näyttelyihin ja koiranäyttelyissäkin valvotaan anti-dopingia, joten mm. koiran viimeaikoina saamista lääkeaineista mahdollisesti koituvat varoajat tulee ottaa huomioon. Myös mm. koiran turkin käsittely sellaisilla aineilla, jotka vaikuttavat turkin väriin tai rakenteeseen, ovat kiellettyjä.


Lopuksi

Kuten aiemmin todettu, olemme käyneet näyttelyissä vasta vajaan vuoden verran, emmekä koe olevamme kokeneita näyttelyissäkävijöitä. Tässä kirjoituksessa kuvasin omia tämänhetkisiä saamiani oppeja, ajatuksiani ja kokemuksiani suomenpystykorvamme esittämisestä näyttelypaikalla, eivätkä nämä vinkit välttämättä sovi juuri Sinulle ja Sinun koirallesi. Asiat voi myös varmasti tehdä paremmin, kuin mitä itse olen tässä kirjoituksessa kuvannut. Mikäli tästä aiheesta herää erityistä kommentoitavaa, kritiikkiä, parannusehdotuksia tai vinkkejä, kuulisin niistä mielelläni! Palautetta voi laittaa esim. "Tietoa meistä"-osion yhteydenottolomakkeen kautta.


Mukavaa hiljalleen kiihtyvää näyttelyvuotta!

- Jade

Kesäkuulumisia heinäkuussa
Kohti kevättä ja kesää - näyttelykausi alkaa
Share
Luo kotisivut ilmaiseksi!